Vuosi 2015

Vuoden alussa valittiin KRITSin asiamies, VTM Marjatta Kaurala yhdistyksen sihteeriksi. Helmikuun tärkein tapahtuma oli Euroopan Neuvoston päätöksen julkistaminen seuran kanteluun. Euroopan neuvoston sosiaalioikeuksien komitea oli tehnyt päätöksen kantelustamme jo syyskuun 9. päivänä 2014, mutta päätös pysyi salassa kuusi kuukautta sen vuoksi, että Suomen hallituksella olisi ollut aikaa korjata komitean havaitsemat sopimuksen rikkomiset. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt mitään tuona aikana ja 11.2.2015 julkistettiin seuran tiedote, jossa todettiin Suomen rikkovan Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan artikloita 12 ja 13 sen vuoksi, että minietuudet ovat liian alhaiset. Seuramme oli kannellut sairauspäivärahan, äitiysrahan, kuntoutusrahan, työttömyyspäivärahan, takuueläkkeen, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen määristä. Komitea oli samaa mieltä seuramme kanssa siitä, että niiden taso ei täytä peruskirjan asettamia velvoitteita. Valitettavasti STM ja UM julkistivat samana päivänä oman tiedotteensa, jossa Euroopan Neuvoston tulkinta kiistettiin ja katsottiin, että Suomi täyttää peruskirjan vaatimukset. Tiedotteemme sai jonkin verran huomiota lehdistössä, mutta koska ministeriöt eivät olleet halukkaita jatkamaan keskustelua, ei kantelumme ole ainakaan toistaiseksi johtanut etuuksien korotuksiin.

Vuoden ensimmäinen yleisötilaisuus (yhteistyössä THL:n ja Kelan tutkimusosaston kanssa) oli Kelassa 19.3.2015 otsikolla ”Muutoksenhaku ja sosiaaliturva”. Siinä yhtenä muutoksenhaun keinona käsiteltiin seuramme kantelua ja komitean siihen ottamaa kantaa. Muina aiheina olivat EU –tuomioistuimen rooli sosiaaliturvassa, vakuutusoikeus sosiaaliturva-asioiden ylimpänä muutoksenhakuelimenä, pääsevätkö asiakkaat oikeuksiinsa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja miten heidän tulisi päästä oikeuksiinsa. Kuulimme myös sosiaaliturvan muutoksenhaun kokemuksia Itävallasta, Saksasta ja Ranskasta. Alustajina olivat professori Risto Koulu, puheenjohtaja Silja Romo, Somla, vakuutusneuvos Liisa Hämeen-Anttila, vakuutusoikeus, ryhmäpäällikkö Suvi Rasimus, tutkija Petra Kunwald-Hietanen ja johtava tutkija Yrjö Mattila, Kela. Lopuksi oli paneelikeskustelu teemalla ”Pitäisikö jotain tehdä toisin? Pääsevätkö asiakkaat oikeuksiinsa?” Keskustelemassa olivat edustajat Vakuutusoikeudesta, Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta, Opintotuen muutoksenhakulautakunnasta, Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta ja Kelasta. Seminaari sai suuren suosion, osallistujia oli yli sata.

 

Seuraava yhteistyöseminaari oli THL:n uudessa auditoriossa 5.5.2015 otsikolla ”Sosiaaliset ihmisoikeudet ja Suomi”. Suomi on liittynyt useisiin sosiaalisia oikeuksia tunnustaviin ihmisoikeussopimuksiin, mutta nämä oikeudet eivät kuitenkaan ole kovinkaan näkyviä kansallisessa keskustelussamme ja oikeudellisissa käytännöissämme. Seminaarissa tarkasteltiin sosiaalisten ihmisoikeuksien vaikutuksia ja merkitystä. Millä tavoin ihmisoikeussopimuksissa tunnustetut sosiaaliset oikeudet sitovat Suomea ja minkälaisia toimintavelvoitteita niistä seuraa? Huomiota kiinnitettiin myös ihmisoikeussopimusten valvontaelinten sosiaalisia oikeuksia koskevien kannanottojen vaikutuksiin Suomessa.

 

Seminaari oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kelan tutkimuksen ja Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran (SSOS) järjestämää sosiaalioikeudellisia kysymyksiä käsittelevää seminaarisarjaa. Seminaarin avasi Tutkimusprofessori Markku Pekurinen, THL ja sen jälkeen olivat alustukset sosiaaliset oikeudet ihmisoikeuksina, yliopistotutkija Pauli Rautiainen, Tampereen yliopisto, Case I: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskevat päätökset ja Suomen reaktiot niihin, Johtava tutkija Yrjö Mattila, Kelan tutkimus, : ’Paperittomien’ ulkomaalaisten oikeus terveyspalveluihin ihmisoikeuskysymyksenä, Erikoistutkija Eeva Nykänen, THL, Sopimusten valvontaelinten kannanottojen vaikutukset Suomessa, Hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki, sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaaliset ihmisoikeudet kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa, neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen, oikeusministeriö, Sosiaaliset ihmisoikeudet Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa, asiantuntija Kristiina Kouros Ihmisoikeuskeskus, Sosiaalisten ihmisoikeuksien merkitys paikallistasolla, Lakimies Ida Sulin, Kuntaliitto, esimerkkejä muualta: järjestöt sosiaalisten oikeuksien puolustajina, pääsihteeri Päivi Mattila, Ihmisoikeusliitto, sosiaaliset ihmisoikeudet ja yksilö, oikeuksienvalvontalakimies Liisa Murto, Näkövammaisten Keskusliitto ry. Seminaari oli hyvin keskusteleva ja yleisön joukosta saatiin hyviä kommentteja ja näkökohtia ihmisoikeuskeskusteluun.

Kolmas kevään seminaari pidettiin Kirkkohallituksessa osoitteessa Eteläranta 8 yhteistyössä Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n kanssa. Seminaarin otsikko oli ”Miksi Euroopan neuvosto tuomitsi Suomen perusturvan riittämättömäksi?” Ohjelmassa puhuivat Yrjö Mattila, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry:n puheenjohtaja aiheesta ”Sosiaalioikeudellisen seuran tekemä kantelu Euroopan Neuvostoon ja siitä annetusta päätös”, sekä seuran sihteeri Marjatta Kaurala aiheesta ”EAPN-Finin toiminta Suomen perusturvan puolesta”. Alustuksia kommentoi sosiaali- ja terveysministeriön edustaja hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki. Seminaarissa todettiin Suomen perustuslain ja Euroopan Neuvoston perusoikeuskirjan välinen ristiriita perusturvan tason osalta.

 

Syyskuussa 17.9.201 pidimme seminaarin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (J. Haartman –sali) otsikolla ”Valinnanvapaus terveydenhuollossa” Onko sitä ja toimiiko käytännössä?

Seminaari oli osa seminaarisarjaa Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ohjelmassa Petri Virolainen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT, dosentti, sairaalanjohtaja TYKS, VSSHP avasi seminaarin, sitten aiheesta Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? alusti Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, THL, sen jälkeen aiheesta Valinnanvapauden lainsäädännöllinen tausta Yrjö Mattila, VTT, OTL, VT, johtava tutkija, Kelan tutkimus, sen jälkeen Valinnanvapaus ja hoidon integraatio. Valint-hankkeen tuloksia, Timo Sinervo, tutkimuspäällikkö, THLja Kokemuksia valinnanvapaudesta. Valva-hankkeen tuloksia, Laura Hietapakka, VTM, THL. Aamupäivän yhteenvedon teki ja keskustelua veti Petri Virolainen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT, dosentti, sairaalanjohtaja TYKS, VSSHP. Iltapäivällä oli aiheena Elektiivisen leikkauspotilaan hoitopaikkaa koskeva valinnanvapaus, Anne Isotalo, VTM, TtT- opiskelija, Turun yliopisto, Potilaan valinnanvapaus Euroopassa, Noora Heinonen, Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö, Kela sekä Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus, Timo Hujanen, tutkija, Kelan tutkimus. Seminaari sai hyvän vastaanoton ja se videoitiin Satakuntaan ja Joensuuhun, joista osallistuttiin myös alustuksista käytyihin keskusteluihin.

Viides seminaari oli otsikolla Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet Tiistai 10.11.2015 klo 12.00–15.45 Kelan auditorio, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki. Tässä seminaarissa pohdittiin sitä, millaisia rajoja perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvät sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat leikkaavalle politiikalle ja toisaalta millaisia vaikutuksia leikkauksilla on haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien kannalta. Tilaisuuden avasi Tutkimusjohtaja Olli Kangas, Kelan tutkimuksesta, sen jälkeen aiheesta ”Perus- ja ihmisoikeudet ja sote-palveluihin ja etuuksiin kohdistettavat leikkaukset – millaisia rajoja sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat säästötalkoille?” alusti Apulaisprofessori Juha Lavapuro, Tampereen yliopisto, sen jälkeen aiheesta ”Sote-budjettikehys ja oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin – talouden ohjauksen ja sosiaalisten perusoikeuksien suhde” alusti hallitusneuvos Päivi Salo, Sosiaali- ja terveysministeriö. Tämän jälkeen aiheesta Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin (TSS-sopimukset). alusti Johtava tutkija Yrjö Mattila, Kelan tutkimus ja aiheesta Hallitusohjelman vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin, Tutkimusprofessori Pasi Moisio, THL sekä Työttömät byrokratian verkossa, tutkijat Jussi Tervola ja Markku Laatu, Kelan tutkimuksesta sekä aiheesta Politiikkatoimet ja lapsiperheet, tutkimuspäällikkö Minna Salmi, THL sekä aiheesta hallitusohjelman vaikutukset eläkkeensaajien asemaan, johtava tutkija Pertti Honkanen, Kelan tutkimus. Seminaarin viimeisenä aiheena oli Sosiaaliset ihmisoikeudet Suomessa – Mitä pitäisi tehdä?, josta alusti Pääsihteeri Päivi Mattila, Ihmisoikeusliitto. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ja päätössanat lausui erikoistutkija Eeva Nykänen, THL. Seminaarissa oli yli 100 osallistujaa ja keskustelu alustusten jälkeen vilkasta. Seminaarin jälkeen oli Kelan johtava tutkija VTT, OTL, VT Yrjö Mattilan eläkkeellelähtötilaisuus Kela-hallissa.

Muuna toimintana vuonna 2015 voidaan mainita, että hallitus kokoontui kuusi kertaa. Annoimme lausuntoja ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista ja muista ajankohtaisista, mm. esitimme huolemme hallitusohjelmasta sosiaalisten oikeuksien näkökulmasta, annoimme lausunnon vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisestä, osallistuimme sosiaalifoorumiin huhtikuussa, jossa meillä oli oma seminaari sosiaalisista oikeuksista, potilaan asemasta ja toimeentulotukeen liittyvistä käytännön kysymyksistä Meillä oli myös yhteisseminaari sosiaalifoorumissa Ihmisoikeusliiton kanssa aiheena perusoikeudet ja minimitoimeentulo. Tieteellistä toimintaa edistimme paitsi seminaarein myös nettisivuillamme julkaistuilla artikkeleilla sosiaalisista oikeuksista. Tätä toimintaa on tarkoitus lisätä tulevina vuosina ja seminaarisarjasta ”Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin” on tulossa kirja THL:n toimittamana. Seminaarisarjaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2016.