Puheenjohtajan katsaus

3.2.2020

Puheenjohtajan katsaus vuonna 2019

  1. Vuoden 2019 seminaarit

Vuonna 2019 seuramme täytti 20 vuotta ja sen kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari Tieteden talossa toukokuussa 2019. Seminaarin otsikko on ”Sosiaaliset oikeudet eilen, tänään ja huomenna” ja siihen on saatu tasokkaat alustajat. Seminaarissa alkuaikojen aktivistit kertoivat seuran perustamisen taustoista sekä keskusteltiin eduskunnan oikeusasiamiehen asemasta sosiaalisten oikeuksien turvaajana. Esillä oli myös seuran tekemät kantelut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle sekä terveydenhuollon eriarvoisuus. Seminaariin osallistui lähes 50 henkeä ja juhlan kunniaksi osanottajille tarjottiin kahvia ja kakkua.

Kesäkuussa 2019 järjestettiin yhteistyössä KRITS:in, Rikosseuraamuskeskuksen ja Oikeusministeriön kanssa kolmas ”Vankien toimeentuloturvaa ja sosiaalisia oikeuksia” käsittelevä seminaari Rikosseuraamuskeskuksessa Tikkurilassa. Teemana oli tällä kertaa vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut. Seminaari striimattiin ympäri maata ja osanottajia oli yli sata. Epäilemättä kysymys oli seuran historian suurimmasta seminaarista. Alustajat olivat erinomaisia ja seminaari viritti laajan keskustelun.

  1. SSOS nettisivut

Yhdistyksemme nettisivut pyrittiin pitämään ajan tasalla vuonna 2019 varapuheenjohtaja Eila Sundmanin johdolla. Sivut löytyvät osoitteesta https://suomensosiaalioikeudellinenseura.yhdistysavain.fi/ Jäsenillemme tiedotettiin, että heillä on mahdollisuus kirjoittaa artikkeleita ja blogikirjoituksia sivuillemme niistä asioista, jotka sivuavat yhdistyksemme toiminta-aluetta, (erityisesti sosiaaliset oikeudet, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, työ- ja sosiaalioikeus jne.). Sivut ovat ”näyteikkunamme” ja pyrimme niiden kautta myös lisäämään kiinnostusta liittymään seuraamme.

  1. Yhteistyö EAPN-FIN kanssa

Yhdistyksen puheenjohtaja jatkoi EAPN-FIN hallituksessa vuoden loppuun ja osallistui Eurooppatason yleiskokoukseeen Helsingissä syyskuussa 2019. Puheenjohtajan kaksi kautta tulivat täyteen vuoden lopussa ja yhdistyksen hallituksen jäsen Marjatta Kaurala valittiin EAPN-FIN varapuheenjohtajaksi marraskuussa 2019 pidetyssä yleiskokouksessa vuosille 2020-2021. Köyhyyskysymykset olivat olleet EAPN-FIN toiminnan kohteena koko vuoden ja erityisesti pyrittiin vaikuttamaan keväällä 2019 virkaansa astuneen Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan niin että perusturvan korottaminen otettaisiin ohjelmassa huomioon. Ohjelmassa onkin maininta perusturvan korottamisesta.

  1. Kantelu Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle 172/2018

 

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea ei ole pyynnöistämme huolimatta ole vienyt aiemmissa kanteluissamme todettuja Suomen peruskirjan rikkomuksia Euroopan neuvoston ministerikomitean käsiteltäväksi. Tämän vuoksi seuramme teki vuoden 2018 lopulla vielä uuden kantelun (Complaint 172/2018 https://hudoc.esc.coe.int/eng). Siinä totesimme Suomen edelleen rikkovan artikloita 12 ja 13 sen vuoksi, että vuosina 2016–2019 tehtiin lukuisia leikkauksia perusturvaetuuksiin ja etuuksien indeksitarkistukset jäädytettiin vuoteen 2020 saakka. Hintojen ja vuokrien noustessa perusturvan varassa elävät ovat joutuneet yhä vaikeampaan taloudelliseen ahdinkoon. Kantelumme eteni sosiaalisten oikeuksien komitean käsittelyssä hyvin hitaasti, koska hallitus vastineessaan vaati kantelun jättämistä tutkimatta. Sosiaalisten oikeuksien komitea ei kuitenkaan hyväksynyt hallituksen vaatimusta ja hallituksen vastine saatiin marraskuussa 2019. Seuramme vastaa hallituksen kirjelmään vuoden 2020 puolella.

 

  1. Toiminta perusturvan parantamiseksi Rinteen hallituksen aikana

 

Yhdistyksen hallituksen edustajat tapasivat syksyllä 2019 peruspalveluministeri Aino-Kaisa Pekosen ja sisäministeri Maria Ohisalon ja jättivät heille kirjelmän, jossa toivottiin hallitukselta ohjelmaa perusturvan korottamiseksi hallituskauden aikana lähemmäksi Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan edellyttämää tasoa. Konkreettisesti tämä merkitsisi 250 miljoonan lisäpanostusta perusturvaan vuosittaisessa valtion budjetissa 2021-2023, jolloin hallituskauden lopulla oltaisiin lähellä sosiaalisen peruskirjan tasoa ja seuraavan hallituksen olisi hyvä jatkaa siitä perusturvan kehittämistä ja sosiaaliturvan uudistamista.

 

  1. Yhteistyö Ihmisoikeusliiton kanssa

 

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkulan kutsumana seuramme oli mukana Ihmisoikeusliitossa laatimassa kysymyksiä, joita YK:n sosiaalisten oikeuksien komitean toivottiin esittävän Suomelle. Seuramme osallistui Ihmisoikeusliiton perusturvaseminaariin maaisikuussa 2019 ja oli mukana hallitusneuvottelijoille osoitetussa vetoomuksessa, jossa perusturvan korotusta edellytettiin otettavan Rinteen hallituksen ohjelmaan.

 

  1. Yhteistyö SOSTE ry:n kanssa

 

Seuramme oli mukana Sosten muistion ”Joustava sosiaaliturva” laadinnassa. siitä, miten järjestöt haluaisivat sosiaaliturvaa uudistaa. Puheenjohtaja osallistui työryhmän työhön SSOS:n edustajana. Muistio menee seuraavan hallituksen ohjelmaneuvotteluihin. Muistiossa pidettiin tärkeänä mm. perusturvan korjaamista. Muistio valmistui työryhmän joulukuun kokouksessa. Perusturvaetuuksien parantamista ehdotetaan (työmarkkinatuki, sv-päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, takuueläke). Soste ry teki näistä aiheista kärkiä eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin. .

 

Puheenjohtaja oli mukana SOSTE – risteilyllä 9-10.2018 ja piti alustuksen ”Riittävä toimeentulo kaikille” – työpajassa aiheesta ”Euroopan sosiaalisen peruskirjan asettamat vaatimukset perusturvan tasolle, Suomen saamat huomautukset”.

 

  1. Hallituksen toiminta

 

Vuoden 2019 seuran hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Yrjö Mattila, varapuheenjohtajat Eila Sundman ja Petteri Pitkänen, sihteeri Tuula Sillanpää, taloudenhoitaja Jari J. Marjanen sekä muut jäsenet Marjatta Kaurala, Marjo Tervo, ja ja Ulrika Krook. Hallituksen kokouksiin osallistuivat lisäksi puheoikeudella hallituksen valitsemat asiantuntijat tiedevastaava Kalevi Ellillä, Laura Kalliomaa-Puha, Anja Karvonen-Kälkäjä ja Heidi Poikolainen. Hallituksen kokouksiin osallistui myös Kari Korpela, joka toimii yhdistyksen toiminnan tarkastajana.

Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Seuran vuosikokous pidettiin helmikuun 13 päivänä 2019..

  1. Annetut lausunnot

Vuonna 2019 seura antoi viisi lausuntoa, joista kaksi ulkoministeriölle koskien YK:n TSS-soveltamista Suomessa. Kolmas lausunto annettiin sosiaali- ja terveysministeriölle ja se koski mielenterveyskomitean esityksiä. Loput kaksi lausuntoa käsittelivät Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan toteutumista Suomessa ja ne annettiin ulkoministeriölle..

9. Yhdistyksen talous

Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2019 20 euroa, opiskelijoilta ja työttömiltä 10 euroa. Yhdistyksen maksuvalmius heikkeni vuoden aikana, koska 20 –vuotisjuhlaseminaari aiheutti runsaasti kustannuksia. Tämän vuoksi yhdistyksen maksuvalmius heikkeni vuoden lopussa. Hallitus etsi uusia keinoja tulorahoituksen paranamiseksi. Maksavia jäseniä tulisi saada lisää ja seminaareista voitaisiin tulisi periä pieni maksu ei-jäseniltä kulujen kattamiseksi. Vuonna 2020 jäsenhankintaa on tarkoitus tehostaa ja samalla saamaan yhdistyksen toimintaa ja saavutuksia nykyistä näkyvämmäksi-

  1. Yhteydenpito jäseniin

Vuorovaikutusta jäsenistöön pyrittiin lisäämään lähettämällä kaksi jäsenkirjettä, jossa kerrottiin yhdistyksen ajankohtaisista toimista ja pyrkimyksistä. Jäsenistöä pyydettiin olemaan aktiivisesti yhteydessä hallituksen jäseniin ja tekemään ehdotuksia yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi.