SSOS toimintakertomus 2017

30.3.2018

SSOS vuosikokouspöytäkirja, liite 1

SSOS toimintakertomus 2017

Vuoden aikana järjestettiin neljä seminaaria, joista ensimmäisen järjesti SSOS – seura yhteystyössä EAPN-FIN verkoston kanssa ja toinen toteutettiin yksin, kolmas yhteistyöstö PAM – ammattijärjestön kanssa ja neljäs yhteistyössä Invalidiliaton ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen kanssa.

Ensimmäinen seminaari pidettiin Kirkkohallituksen auditoriossa Etelärannassa aiheenaan ”Köyhyys- ja leipäjonot Suomessa”. Osanottajia oli 70–80 ja alustukset herättivät vilkasta keskustelua. Seminaari herätti myös ajatuksen siitä, että olisi syytä tehdä vielä yksi kantelu Euroopan neuvostoon Suomen perusturvan tasosta, koska köyhyys oli selvästi lisääntymässä.

Toinen seminaari otsikoltaan ”Lastensuojelu tänään ja huomenna” pidettiin Kirurgisen sairaalan Sophie Mannerheim – salissa kesäkuussa 2017. Myös tämä herätti runsaasti huomiota ja osanottajien joukossa oli paljon kuntien lastensuojelua tekeviä työntekijöitä. Alustukset herättivät runsaasti keskustelua.

Kolmas seminaari aiheeltaan Työsuhde- ja sosiaalilait vallankäytön näkökulmasta” pidettiin PAM ammattiliiton suuressa neuvotteluhuoneessa Ympyrätalossa Hakaniemessä. Tässä seminaarissa käsiteltiin monipuolisesti ja osin filosofisestikin ongelmia työssä käyvien toimeentulossa sekä sitä, miten sosiaaliturvaa tulisi uudistaa muuttuvaa työelämää paremmin palvelemaan. Seminaarin alustukset yhdistyksen nettisivuilla ovat herättäneet paljon kiinnostusta.

 

Neljäs seminaari pidettiin THL:n auditoriossa ja se oli otsikoltaan Paljon palveluja tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet”. Seminaari oli ”sosiaaliset oikeudet” seminaarisarjaa ja keskittyi vaikeavammaisten oikeuksiin ja palveluihin sekä nykyhetkessä että uudessa, valmisteilla olevassa VALAS – lainsäädännön aikana ja tulevassa maakuntaympäristössä. Myös tähän seminaariin osallistui noin 80 osallistujaa ja alustusten jälkeen nousi yleisöstä vilkasta keskustelua. Seminaari päättyi asiantuntijoiden paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vammaispalvelujärjestelyjä.

.

Vuonna 2017 yhdistyksellä on ollut edustus EAPN-FIN hallituksessa. Köyhyyskysymykset ovat olleet yhdistyksen toiminnan kohteena koko vuoden. Yhdistys on yhteistyössä EAPN-FIN hallituksen kanssa valmistellut kansalaisaloitetta perusturvaetuuksien parantamiseksi, koska yhdistyksen aiempi kantelu Euroopan neuvostoon (88/2012) ei ole saanut hallitusta muuttamaan kantaansa perusturvaetuuksiin.

 

Vuoden aikana saimme myös kolme uutta vastausta Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta, (Complaint 106, 107 ja 108/2014). Olimme katsoneet työntekijöiden irtisanomissuojan olevan liian heikko ja päätöksessään kanteluumme (Merits 106/2014) sosiaalisten oikeuksien komitea totesi Suomen irtisanomissuojan olevan sosiaalisen peruskirjan vastainen siltä osin kuin laittoman irtisanomisen korvausmäärät olivat rajoitettuja eikä laittomasti irtisanotulla työntekijällä ole mahdollisuutta päästä takaisin työpaikkaansa. Tiedotimme päätöksestä laajasti, mutta jostain syystä irtisanomissuojan epäkohdat eivät ole herättäneet minkäänlaista keskustelua Suomessa, ei edes ammattijärjestöjen piirissä. Suomi ei selvästikään ole korjaamassa irtisanomissuojasäännöksiä, vaikka Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen rikkovan sosiaalisen peruskirjan työntekijän irtisanomissuojaa koskevaa artiklaa 24.

 

Päätöksessä (Merits) 108/2014 sosiaalisten oikeuksien komitea totesi Suomen työmarkkinatuen olevan selvästi liian alhainen (manifestly inadequate, not sufficient to enable its beneficiaries to meet their basic needs). Myös tästä päätöksestä tiedotimme tiedotusvälineille, mutta uutinen siitä, että Suomen on todettu jo toistamiseen rikkoneen Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklaa 13.1. liian alhaisen työmarkkinatuen tason vuoksi, ei kiinnostanut tiedotusvälineitä. Päätökset yhdistyksemme kanteluihin (88/2012 ja 108/2014) ovat nostaneet vain vähäisiä, hajanaisia uutisia tiedostusvälineissä eikä mitään laajempia keskustelua päätösten herättämistä ongelmista ole Suomessa käyty. Valitettavasti myöskään sosiaalisten oikeuksien komitea ei ole vienyt Suomen peruskirjan rikkomuksia Euroopan neuvoston ministerikomitean käsiteltäväksi.

 

Vuoden 2017 aikana on yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa laadittu varjoraportti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen raporttiin Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamisesta. Vastaus komitealta saatiin tammikuussa 2018. Lisäksi on käyty neuvotteluja Ihmisoikeusliiton kanssa yhteisestä kantelusta, jossa Suomen esitetään rikkovan peruskirjan artiklaa 12.3., jossa jäsenmaat sitoutuvat kehittämään sosiaaliturvaansa. Kantelun käytännön toteutus on kuitenkin jäänyt vuoden 2018 puolelle.

Vuoden 2017 seuran hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Yrjö Mattila, varapuheenjohtajat Eila Sundman ja Petteri Pitkänen, sihteeri Marjatta Kaurala, taloudenhoitaja Jari J. Marjanen sekä muut jäsenet Marjo Tervo, Irene Roivas, Heidi Poikolainen ja Ulrika Krook. Hallituksen kokouksiin osallistuivat lisäksi puheoikeudella hallituksen valitsemat asiantuntijat tiedevastaava Kalevi Ellillä, Laura Kalliomaa-Puha, Anja Karvonen-Kälkäjä ja Timo Mutalahti. Hallituksen kokouksiin osallistui myös Kari Korpela, joka toimii yhdistyksen toiminnan tarkastajana.

Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa joko Kritsin tiloissa Kinaporissa, Elimäenkadulla tai Invalidiliiton tiloissa Mannerheimintiellä. Seuran vuosikokous pidettiin toukokuun 23 päivänä 2017 Kritsin tiloissa.

Vuotta 2017 sävyttivät SOTE –uudistus ja seura oli antanut lausunnon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä. Kesällä esitys ei mennyt läpi perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ja palautui uuteen valmisteluun. Toinen esillä ollut merkittävä lainuudistus oli VALAS –lainsäädäntö, kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen, josta yhdistys antoi lausunnon samoin kuin syksyllä 2017 asumistuen muutoksista. Vastustimme erityisesti säästösyistä esitettyä indeksimuutosta, jossa asumistuen enimmäismäärän indeksi muutettiin seuraamaan kansaneläkeindeksiä vuokraindeksin sijasta. Nykyisinkin enimmäismäärät alittavat huomattavasti todellisen vuokratason etenkin pääkaupunkiseudulla.

Yhdistys sai vuoden aikana lukuisia uusia jäseniä. Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2017 20 euroa, opiskelijoilta ja työttömiltä 10 euroa. Yhdistys sai vuoden aikana lahjoituksen tiedepoliittiselta asiantuntija Kalevi Ellilältä. Yhdistyksen maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä. Vuoden aikana yhdistyksen tilikarttaa ja kirjanpitoa selvennettiin taloudenhoitajan ja toiminnan tarkastajan yhteistyönä. Myös yhdistyksen nettisivut uusiutuvat niin että eri tapahtumat voi niistä löytää paremmin kuin aiemmin.